tiistai 19. huhtikuuta 2011

Testi: Bookeen Cybook Opus

E-kirjat ja lukulaitteet ovat saapuneet Jyväskylän kirjastoon

Jyväskylän kaupunginkirjasto on aktiivisesti mukana yhteiskunnan kehityksessä. Suomalainen kirjastoverkko on jo pitkään tarjonnut vapaata pääsyä Internetiin koneiden kautta. Sittemmin Jyväskylän pääkirjastossa on jo vuosia ollut saatavilla ilmainen langaton verkkoyhteys. Viimeisimpänä tulokkaana ovat lukemisen muotoa murtavat elektronisten kirjojen lukulaitteet ja e-kirjat. Näitä laitteita Jyväskylän pääkirjastoon on hankittu kolme erilaista. Näin uutisen aiheesta Yle Tv 2 paikallisuutislähetyksessä helmikuussa ja jo samana iltana tein varauksen kaikkiin kolmeen laitteeseen. 16.4.2011 noin kaksi kuukautta varauksen jälkeen sain ensimmäisen laitteen lainaksi.

Bookeen Cybook Opus





Laite on pienikokoinen, hyvin povitaskuun mahtuva. Sen ulkomuoto on kauniin pehmeäkulmainen ja väriltään mattavalkoinen ja harmaa. Myös täysmusta versio on valikoimassa. Kokonaisuudessaan tyylikkään näköinen laite. Valikkonäppäimiä on miellyttävän vähän luvaten helppoa käyttökokemusta. Laite käynnistyy nopeasti.
Laite käyttää e-ink tekniikkaa joka poikkeaa monin tavoin lcd-tekniikasta. Sen hyvinä puolina on tekstin helppolukuisuus heijastelemattomalta harmaasävynäytöltä. Laite ei käytä taustavalaisua, joten lukutuntuma on lähes aina erilaisillakin valaistuksilla erittäin hyvä. Toisaalta jo yksinkertaiset kuvat näyttävät olevan hyvin vaikeita esitettäväksi ainakin tämän lukulaitteen kohdalla. Minua erityisesti häiritsevä piirre on ilmiö jota voisi kutsua näytön palamiseksi (tuttu vanhojen analoginäyttöjen ajalta). Näyttö ei ole puhdas, vaan sen takana näkyy jo aikaisemmin esitettyjä kuvia.



Navigointi tapahtuu melko intuitiivisesti ohjauspyörän avulla. Se on kuitenkin luonteeltaan jäykkä ja kankea. Kone reagoi käyttäjään toisinaan tuskastuttavan hitaasti. Kosketusnäyttöä laitteessa ei ole. Laitetta voi kääntää vapaasti haluamaansa lukukulmaan mutta teksti kääntyy hitaasti. Toisaalta kaikissa muissa näytön sivuissa on tarpeeksi tyhjää väliä (näyttöruudun reunasta, tekstin alkamiseen) mutta tekstin yläkulmassa näin ei ole. Kirjan valikoimisen jälkeen kirja on valmis luettavaksi. Laite muistaa lukemisen keskeytyksen, mikä on kätevä yksityisomistuksessa, mutta sotkee kirjastokäytössä. Kirjasinlajeja on valikoitavana kolme ja tekstikokoja riittävästi. Lukeminen on miellyttävää ja muistuttaa hyvin paljon kirjalukemista. Ensisilmäyksellä laite vaikuttaa pieneltä mutta lukukäytössä laitteen näyttö on tarpeeksi suuri. Laite on kevyt kädessä, eikä rasita kirjanmittaisen lukurupeamisen aikana. Toisaalta luontevaa sijoituspaikkaa ei vielä ole oikein löytynyt, mikä olisi paras tapa pidellä laitetta? Sivua täytyy vaihtaa varsin nopeasti, sillä tekstiä ei mahdu ruudulle kovinkaan paljon. Sellaisille, jotka lukevat kirjaa sängyssä, tämä on  huomattavasti kevyempi vaihtoehto kuin perinteinen kirja.


Cybook Opus - mukanatulevat kirjat
Cybook Opuksen mukana tuleva kirjojen määrä näyttää vaihtelevan. Jyväskylässä lainattavassa kirjassa on mukana kaksikymmentä kirjaa. Mukana on suuria jo julkaisuvapaita klassikoita *. Näidenhän takana on Project Gutenberg, joka on jo vuosikymmeniä tuottanut verkkoon tekijänoikeuksista jo vapautunutta materiaalia. Englanninkielisen kirjallisuuden puolella tämä ei sinällään ole ongelma sillä jo monia klassikoita (Doyle, Wells jne.) on vapautunut tekijänoikeudellisesti vapaaseen käyttöön. Suomenkielisissä teksteissä näkyy sensijaan parikin ongelmaa. Ensinnäkin tarjolla olevat kirjat tai niiden käännökset ovat hyvin vanhoja (yksi vuodelta 1880). Monet niistä ovat tämmöisenään todellisia uinuvia kirjoja, harvoin tarjolla. Sittemmin paremmin tai täydellisimmin käännetty (Setä Tuomon tupa on esimerkiksi nuorisolyhennelmä). Suomen kielen kehitys on saanut monet kielelliset ilmaisut vanhentumaan. Ilmiö joka kiehtoo minua mutta ei varmaan kaikkia. Osalle lukeminen voi tuottaa ylimääräistä tuskaa. Toisaalta kirjat on koneluettu tietokonemuotoon, jonka jälkeen kaikkia niitä ei ole tarkistettu tarpeeksi hyvin. Koneluvun ongelmana on korvata yksi merkki toisella hyvin samannäköisellä merkillä. Esimerkiksi Muori tyttö, joka esiintyy teoksessa Martin Paz. Kokonaisuudessaan lukija joutuu taistelemaan arkaaisten kielellisien ilmaisujen ja koneluvun virheiden välissä.

* Tässä artikkelissa ei käsitellä maksullisia e-kirjoja.

Cybook Opus - kirjojen lisääminen Opukseen

Cybook toimii kuten mikä tahansa vakio Usb-laite. Mukanatuleva Usb-piuha kytketään koneeseen, laite asentaa ajurin ja sen jälkeen se näkyy asemana tiedostonhallinnassa. Tämän jälkeen sopiva tiedosto kopioidaan oikeaan hakemistoon ja käynnistetään Cybook uudelleen. Pdf muotoinen tiedosto toimii ja toisi mukanaan vapaamman graafisen ilmaisun mutta tähän Cybook ei kovin hyvin taivu. Epub, html ja txt muotoiset tiedostot toimivat ongelmitta.





Yhteenveto:
Akkukesto hyvä.
Laite on kevyt, halpa mutta ei tarpeeksi halpa. Olisi povitaskuun sijoitettavana houkuttelevampi hintaan 60-80 e.
Kevyt käyttöliittymä on kuitenkin kankea käytössä.


Tekniset tiedot:
Prosessori:             Samsung Arm 400 mhz
Käyttöjärjestelmä:  Linux 2.6
Käyttöliittymä:        Suomi (22 muuta kieltä)
Ram:                      32 mt
Kovalevy               1 gt (noin tuhat kirjaa)
Näyttö:                   E-ink (mustavalko, neljän harmaan sävyä)
Näyttöresoluutio:    600x800  200 dpi
Näytön koko:         5"
Muistikorttipaikka:  Micro Sd
Usb:                       Mini Usb
Mitat:                     151x108x10 mm
Paino                     150 g
Akkukesto:            Noin 8000 sivua
Tuetut muodot:       ePub, PDF, HTML, txt, jpg, gif, png
Hinta                     165 e -
Laitteen kotisivu:    http://www.bookeen.com/en/

Teknisten tietojen lähteet: elibris.fi ja bookeen.com

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Uinuva kirja havahtuu


Tämä on Bookcrossing tunnuksen LucaFinn (Keski-Suomi, Jyväskylä) filiaalisivusto.

Jo pitkään  olen ajatellut perustaa jonkinlaisen lisäsivun Bookcrossing toiminnalleni. Sen oman sivuston anti on erinomainen mutta se ei kata kaikkia tilanteita kuten sellaisten kirjojen arviointi joita ei voi laittaa jakoon (omat aarteet, kirjaston lainakirjat). Aloitin BookCrossing-toimintani 18.2.2009 jolloin Jyväskylän pääkirjaston mainio bc-piste oli jo ollut perustettuna pari kuukautta. Olin jo aikaisemminkin jakanut kirjoja tutuille ja tuntemattomille. Taloyhtiömme tiloissa oli tyhjä kirjahylly jonka olin täyttänyt etupäässä Keski-Suomalaisilta kirppareilta ja kirjastojen poistomyynneistä mukaan tarttuneilla aarteilla. Tuo aarrekammio oli jo täynnä ja mietin mitä niille oikeastaan voisi tehdä. Osa kirjoista oli vähän vaatimattomasta alkuperästään ja ulkomuodostaan huolimatta niitä aarteita jotka vielä ansaitsisivat tulla pelastetuksi Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjon hengessä: unohdettuja ja uinuvia kirjoja, joissa usein oli vielä lukemisen arvoinen kokemus jollekulle.


Harrastus laajeni nopeasti. Silloin aktiivisesti toiminnassa oli vielä Bookcrossers eu:n sivuston erinomainen tilastosivu josta pystyi havainnollisesti katsomaan miten aktiivinen kukin maa, maakunta ja yksittäinen bookcrosaaja on. Suomalaiset ovat kansainvälisesti mitaten hyvin aktiivisia bookcrosaajia. Sijoituksemme on tilastoissa noin viides. Valitettavasti Bookcrossing comin siirryttyä uuteen vaiheeseen vuoden 2010 toukokuussa ei ajankohtaisia tilastoja ole enään saanut. Tuolloin Bookcrossingin rekisteröityneitä harrastajia oli Suomessa 7382 ja Keski-Suomessa 471. Todellisia harrastajia satunnaisesti on vielä paljon enemmän sillä harrastus ei vaadi mitään muuta kuin ilmaisen kirjan mukaan ottamisen, kun sellaisen sattuu löytämään.

Tällä hetkellä (17.4.2011) Bookcrossing.com sivuston tilastosivullani lukee seuraavaa:
rekisteröidyt kirjat:                   1298
villit vapautukset:                     1060
kontrolloidut vapautukset:         100
vapautuksia napattu:                 123
controlled releases caught:        01
kirjoja löydetty:                        109
kerro kaverille -suositukset:      040
uusien jäsenten suositukset:       2
keskustelufoorumin viestit:        44


Muutama kuukausi sitten loin itselleni BookCrossing Suomi sivustolta saatavilla olevista tarrapohjista suomeksi käännetyn sivuston  (keskustelu aiheesta) innoittamana omia tarrapohjiani, joita olen sittemmin varioinut. Villisti vapaana! BookCrossing.com sivusto on nyt suomenkielinen kiitos innokkaiden vapaaehtoisten kääntäjien.

Aiemmin käytin käsinkirjoitetuja BCID-tunnisteita mutta sittemmin olen siirtynyt käyttämään valmiiksinumeroituja etikettipohjia. Näiden avulla kirjan rekisteröinti ja vapauttaminen on erityisen helppoa.


Jyväskylän Pääkirjaston bc-piste on tällähetkellä bookcrossingin harrastajien suosituin vaihtopaikka Jyväskylässä ja Keski-Suomessa. Se sijaitsee pääkirjaston ala-aulassa, kahvion vieressä, esitetelineen päällä. Parhaimmillaan kirjoja on saatavilla yli viisikymmentä, mutta niiden kierto on melko nopeaa. Suosituimmat kirjat häviävät hetkessä ja palautuvat harvoin. Tässä kuva 16.4.2011 kello 11.00. Kirjan voi tietysti vapauttaa mihin tahansa mutta erityisesti Jyväskylän yliopiston eri rakennuksiin jätetyt kirjat löytävät uuden lukijan nopeasti.

Bookcrossingin harrastajat lukevat ja vapauttavat kirjoja ilahduttavan monipuolisesti dekkarista, tietokirjoista ja rakkausromaaneista scifiin vain muutaman lajityypin mainitakseni. Olenpa napannut muutaman kerran laputtomankin kirjan pääkirjaston bc-pisteestä. Osa on ollut niin hyviä että niistä on tullut oman kirjaston pysyviä jäseniä, toiset olen laittanut kiertoon uudelleen muistaen anonyymin lahjoittajan panosta.

Vuonna 2010 järjestin FinnCon2010 tapahtuman yhteyteen tapahtumanjärjestäjien ystävällisellä avustuksella massavapautuksen, johon ylimääräisiä Scifi ja fantasiakirjoja saattoi tuoda. Tämä herättikin harrastajien kiinnostusta. Parisataa kirjaa vaihtoi omistajaa. Itsekin lahjoitin kirjoja kiertoon jokusen. Kirjahyllyni pursuaa yli satunnaisesti, joten olen jo vapautellut seuraavaa Jyväskylässä järjestettävää Finnconia varten jo kolmisenkymmentä kirjaa ja sijoittanut ne vapaaehtoisten lukijoiden hyllyyn heidän vapaaehtoisella avustuksellaan. Toivottavasti osa niistä löytää paikalle kun seuraavan kerran Finnconin tänne saamme.


Vanha kuva ei esitä minua mutta kirjahylly on kyllä omani. Kuva löytyi vanhan kirjan välistä.

(Fantaastiset naishahmot, Citymarket, huhtikuu 2011. Kuvahahmot mainioita mutta pahoittelen kuvataiteellista huonouttani. Fantasiahahmoja on tunnetusti vaikea saada kuvattua).